Pullanhimo

Pullantuoksu on meidän perheessä harvinainen vieras. Meillä kokataan joka päivä hartaudella ja rakkaudella, ja vaikka jauhokin pöllyää tuon tuosta, niin perinteistä pullaa syntyy valitettavan harvoin. Lapsuudesta muistan pullataikinan sitkon käsissä, kardemumman kirpeyden niissä salaa suuhuni kadonneissa taikinanmaistiaisissa, sen onnistumisen tunteen kun pullat pöyrivät käsissä sulavasti ja taikinasaumat katosivat.

Eilen sunnuntaina alkoi ihan tosissaan tehdä mieli upottaa kädet kulhoon, ja niinpä meillä nautittiin aamun kotitreenin jälkeen tuoretta aamupullaa ja kylmää maitoa. Vaikkei niistä äidin pullien veroisia tullutkaan, niin hyviä kuitenkin.

 Tässä kahden pullanhimoisen (tai muutaman kahvittelijan) pikkutaikinan ohje:

2,5 dl punaista maitoa

1 pussi kuivahiivaa

Hyppysellinen suolaa 

1 dl sokeria

1 muna

100 sulatettua voita

1 rkl kardemummaa

7-8 dl vehnäjauhoja

 

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon, lisää muut aineet ja lopuksi jauhoja vähitellen taikinaa tunnustellen. Jätä taikina mieluummin pehmeäksi kuin kovaksi, sillä pullien pyöritysvaiheessa jauhoja voi vielä lisätä. Anna kohota rauhassa kaksinkertaiseksi, pyöritä sitten pulliksi ja nostata vielä. Meillä näistä saatiin 12 pikkupullaa. Paina reilu nokare voita pullien keskelle ja ripottele sokeria vielä pintaan, voitele munalla.  Paista 225 asteessa kypsiksi. Meillä tykätään hiukan kärventyneistä pullista, jolloin voi ja sokeri karamellisoituvat pinnalle hiukan toffeemaiseksi. 

Millaisia muistoja tai perinteitä teillä liittyy pullanleipomiseen?

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s